Wilhelm Zaisser

Wilhelm Zaisser vuonna 1950.

Wilhelm Zaisser (20. kesäkuuta 1893 Gelsenkirchen, Saksan keisarikunta – 3. maaliskuuta 1958 Berliini, Itä-Saksa) oli Itä-Saksan valtion turvallisuuspalvelun Stasin päällikkö vuosina 1950–1953.

Zaisser opiskeli opettajaksi Essenissä vuosina 1910–1913 ja liittyi Saksan keisarikunnan armeijaan ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1915. Sodan jälkeen hän liittyi Saksan riippumattomaan sosialidemokraattiseen puolueeseen (USPD) ja palasi opettajaksi Esseniin vuonna 1919. Hänet erotettiin vuonna 1921 opettajan virasta kommunistisen toiminnan vuoksi. Zaisser toimi seuraavaksi Saksan kommunistisen puolueen propagandistina ja Kommunistisen internationaalin eli Kominternin toimitsijana Moskovassa Neuvostoliitossa. Hän osallistui Espanjan sisällissotaan taistellen kansainvälisissä prikaateissa. Toisen maailmansodan jälkeen hän nousi huomattavaan asemaan Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä Itä-Saksassa, kun sen turvallisuuskoneistoa rakennettiin. Vuonna 1950 Zaisser valittiin Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED) keskuskomitean jäseneksi. Samana vuonna hänestä tuli vastamuodostetun valtion turvallisuusministeriön eli Stasin päällikkö. Zeisser rakensi Stasista voimakkaan organisaation ja oli sen päällikkönä kesäkuun 1953 Itä-Berliinin kansannousuun saakka. Hänen toimintansa kansannousun aikana arvioitiin epäonnistuneeksi, hänet luokiteltiin puolueen viholliseksi ja hän joutui eroamaan virasta.